Kirjoitan tätä blogia marraskuun 8. päivä. Itä-Suomessa järvien pintavesi on vielä kahdeksan astetta – poikkeuksellisen lämmintä tähän vuodenaikaan. Se on myös lämpötila, jossa vesihome leviää helposti lohikaloihin kasvatuslaitoksissa. Toivon hartaasti, että tauti jättää tällä kertaa meidän ensi kevään lohenpoikaset rauhaan.
Laatokan järvilohi pääsee nykyään esteittä nousemaan Hiitolanjokea pitkin Suomen puolelle lisääntymään. Se on erittäin hyvä uutinen. Lohet ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja poikastiheydet tietyillä kutualueilla ovat olleet huippuluokkaa. Emokaloja on noussut jokeen niin runsaasti, että saimme Luonnonvarakeskuksen kanssa lypsettyä muutamien koiraslohien maitia osaksi risteytysohjelmaamme. Blogin kuvassa on 5,3 kg Laatokan järvilohikoiras, joka luovutti tieteelle sukusolujaan ennen pääsyä takaisin jokeen.
Hyviä uutisia kuului tänä syksynä myös Pielisjoen Laurinvirrasta, jossa sähkökoekalastus osoitti järvilohen luonnollisen lisääntymisen onnistuneen vuosi sitten erinomaisesti. Tosin Laurinvirran historia ei ole mairitteleva, koska useana keväänä Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutukset ovat pyyhkineet lohenpoikaset mennessään. Tänä vuonna matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni kokonaisvirtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita, toteavat ELYn asiantuntijat. Laurinvirta on pieni alue, mutta on lupaavaa nähdä Saimaan järvilohen lisääntyvän luonnossa vuosikymmenien laitoselämän jälkeen.
Huonoja uutisia on valitettavasti vähintään yhtä paljon. Kuurnan emokalapyynnissä saatiin vain kolme (!!) emolohta. Tämä on aivan katastrofi verrattuna 100 naaraan ja 100 koiraan tavoitteeseen, joka tarvittaisiin ylläpitämään nykyistä kantaa. Tiedämme myös jo nyt, että ensi keväänä kannanhoidolliset istutukset tulevat jäämään tavoitteistaan. Poikasia on kuollut liikaa kasvatuslaitoksissa. Tämä on vaarallinen kierre, joka voi pahimmillaan romauttaa järvilohen laitoksissa olevat emokalastot. Saimaan järvilohi on täysin riippuvainen laitoskasvatuksesta ja istutuksista.
Saimme takaiskuja myös omassa Elinvoimainen järvilohi -hankkeessamme. Erittäin arvokkaista risteytysemokaloista vanhin sukupolvi kuoli kokonaan vesihomeeseen. Uuden sukupolven tuottaminen vie vähintään seitsemän vuotta. Meillä on vielä kaksi nuorempaa vuosiluokkaa jäljellä, mutta ne tulevat sukukypsäksi vasta 2–3 vuoden päästä. Toivottavasti terveinä.
Surullista on myös Luonnonvarakeskuksen Paltamon kalantutkimuslaitoksen sulkeminen tänä syksynä. Se on ollut ainoa paikka Suomessa, missä esimerkiksi risteytysohjelman kokeellisia tutkimuksia on voitu järjestää. Paikan sulkeminen heikentää lohien, taimenien ja monien muiden lajien tutkimustoimintaa. Ylimääräisen mielipahan aiheutti se, että laitoksella olleita arvokkaita kaloja ei voitu siirtää muualle, vaan ne on lopetettu. Mukana meni myös ainutlaatuisia risteytyslohien poikasia, jotka olisi voitu istuttaa seurantatutkimuksia varten järviin ensi keväänä. Vuosien työ niiden lohien osalta valui hukkaan.
Kamppailu järvilohen säilyttämiseksi tietysti jatkuu. Tiedämme täsmälleen, mitä pitäisi tehdä. Päätökset ovat kuitenkin hitaita ja osin vaikeita, koska niihin liittyy taloudellisia ja poliittisia intressejä. Hyviä esimerkkejä pitkäjänteisestä työstä ja järkevistä päätöksistä kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Ruotsin Vänern. Sen joet padottiin 30–40 vuotta ennen Pielis- ja Lieksanjokea, mutta järvessä on silti vahva ja elinvoimainen järvilohikanta. Vänernillä järvilohen luonnonlisääntymistä ei missään vaiheessa päästetty loppumaan. Lisäksi vastuu ja työnjako valtion ja voimalaitosten välillä lohikantojen ylläpidossa on tasapainoisempi.
Jos olet kiinnostunut oppimaan lisää järvilohesta ja sen tilanteesta, niin käy katsomassa Katoava järvilohi -dokumenttisarjaa. Sen jaksot löytyvät YouTubesta @Kalastuskanavalta. Katoava järvilohi on Elinvoimainen järvilohi -yhdistyksen tuottama ja yhteistyössä Mikko ”Peltsi” Peltolan ja Mika Viitasen kanssa toteuttama videosarja järvilohen tilasta.
Blogin kirjoittaja Marko Luhtala on Elinvoimainen järvilohi -hankkeen puheenjohtaja. Kalavapriikki tukee hankkeen istutuksia vuosina 2024–2026. Saat lisätietoa hankkeesta osoitteesta www.facebook.com/jarvilohi.